Traineri

Launtaina heräsin klo 7, heitin myslit naamaan ja lähdin mukavaan aamukeliin pyörittelemään. Matka sujuikin hienosti ja aurinkokin värjäsi taivaanrantaa noustessaan vaivaisena ehtooltaan hetkiseksi ilahduttamaan meitä Sohjolan kansalaisia. Edes kohtalainen vastatuuli ei saanut suupieliäni alaspäin. Se sen sijaan sai että Oulunsalossa puhkesi rengas, neljäs kerta ehkä 10 lenkillä. Kävelin ja juoksin pyörän kanssa kotiin vähän reilu 10 km vaikka kyytikin varmasti olisi järjestynyt koska halusin kuitenkin että saan pk-treenini tehtyä vaikka sitten vähän varioiden. Jep, olen kuullut epämääräisiä huhuja vara-renkaistakin mutten jaksa näillä hybridilenkeillä raahata pumppuja ja muita mukana. Varmaan naapurustossa puhutaan jo siitä vähäjärkisestä kaverista joka kypärä päässä taluttelee pyöräänsä harvase päivä ympäriinsä mutta ei ole keksinyt että sillä voisi ajaakin. Vetoja viritellään milloin tämä jälkeenjäänyt löytää pyörästä sen ominaisuuden mihin se on tarkoitettu ja hänet nähdään pyörän päällä, ei vieressä. Vanhainkodin ohi kävellessä seniorit ristivät kätensä ja toivovat että sen ihmeen päivän vielä kun näkisi.

Kun sain sitten pyörän ja itseni pestyä, päätin että nyt loppuu tämä spedeily joka estää minua harjoittelemasta kunnolla. Vaihtoehtona on harmitella nykytilaa tai tehdä asialle jotain (kaikki syyt jotka estävät meitä jne. t:Kekkonen). Hieman jopa omaksikin yllätyksekseni päätin tehdä asialle jotakin ja painelimme J:n kanssa paikalliseen pyörähypermarketiin ja ostimme trainerin, maton, hikisuojan, kaksi pikalinkkua ja Tacxin trainerirenkaan (ainoan joka oli vielä hyllyssä). Traineri oli edullinen kun tyydyimme ihan perusmalliin. Harjoittelen aika puhtaasti sykkeiden perusteella joten en tarvitse tietoa siitä kuinka kovaa voin ajaa jarru (=vastus) päällä sisällä tai paljonko matkaa kertyy. Jos ajan esim. kaksi tuntia niin etenen siinä ajassa tietyllä sykkeellä tietyn matkan jonka osaan aika hyvin arvioida itsekin. Näillä siis mennään.

Trainerin säätäminen toimintakuntoon oli helppoa jopa mulle elikkäs se on siis lapsellisen helppoa normaaleilla kädentaidoilla varustetulle henkilölle. Ainoa ongelma oli trainerirenkaan vaihtaminen. Ajattelin että se ei ikinä mene vanteelle niin jumalattoman jäykkää kumia se tuntui olevan mutta jonkun 40 minuutin nyhräämisen jälkeen sain sen kokonaan vanteelle. Ei ihan huvikseen kyllä ainakaan minun vanteille viittisi vaihdella tai sitten pitää saada peukaloihin lisää voimaa. Korostan että renkaan vaihtaminen on yksi harvoja huoltotoimenpiteitä jotka jopa minä osaan tehdä ilman suurempia ongelmia :). Tässä vaiheessa olikin jo kello sen verran etten ehtinyt testaamaan traineria mutta kiinnitin pyörän kuitenkin jo valmiiksi traineriin jotta pyörä saisi katsella tv:tä. Hän pitää siitä ohjelmasta jossa Arttu Viskari luistelee jäällä hassussa asussa.

Sunnuntaina pääsin tosi toimiin ja pyörittelin 2 h pk-treenin johon sisällytin pari muutaman minuutin spurttia raskaalla vastuksella. Aika meni mukavasti 2013 vuoden Rondea youtubesta katsellessa . Anekdoottina sanottakoon että Oude Kwaremontilla ja Paterbergillä olivat nämä spurtit sykkeiden nakuttaessa yli 180. Meteli (siis sisällä, ei katsomossa) ei ollut niin kova kun olin olettanut, ehkä sitä voisi verrata imuriin samassa huoneessa. Tosin imurikin samassa huoneessa 2-3 tuntia alkaa vähän tympimään...ehkä, riippuu pitääkö imurin äänestä :). Sain hienovaraisen vihjeen siirtää harjoituskeskus tosin muualle avokeittiö/olohuoneesta silloin kun on muita kotona vaikka meteli kuulemma aika siedettävä onkin. Mitä isompi vaihde pyörässä sitä kovempi meteli joten nostin ennemmin hieman vastuksen tehoa kuin vaihdetta kovin isolle. Toki jos alkaa polkemaan kovempaa kovalla vastuksen teholla niin ääntä tulee silloinkin. Pystystä runttaamisen olen ajatellut muutenkin jättää vähälle ja todella nätisti ajaa mikäli välillä haluaa vähän lepuuttaa revanteria. Pyörä on todella jämäkästi kiinni trainerissa ja ainostaan etupää tietenkin väkisinkin vähän heiluu mutta ei kovin paljon sekään. Kaikin puolin hyvä kuva jäi ensimmäisestä sessiosta eikä rengaskaan sutinut ollenkaan joten tästä on hyvä jatkaa traineritreenejä joko tänään tai huomenna ja luvassa lienee jonkinlainen intervallisessio _b. Eilisen puntin jäljiltä tosin etureidet ovat vähän kipeät mutta yllättävän vähän ja mukava huomata että spageteissa on näköjään jonkin verran voimaakin.

Viikonlopun toisena hankintana oli paikallisesta urheiluliikkeestä kompressiosukat joissa kompressiota on sen verran että ne käyvät palautteluun ja sitä varten ne ostinkin (UCI kieltää myös käytön kisoissa). Ainakin sunnuntain ja eilisen perusteella ovat kyllä hyvät; pohkeissa ei ole mitään tuntemuksia vaikka esim. eilen puntilla tein pohkeita minulle todella kovilla painoilla ja sarjoissa oli pituutta sen verran että happoset tulivat kahvilla käymään. Harkitsen myös housujen ostamista palautumiseen jolloin reidetkin saisivat vähän kompressiota (kompression väitetyt hyödyt: google koska olen laiska). Tämän lisäksi vielä huomasin Löfflerin windstopper-polven lämmittimet puoleen hintaan joten nekin lähtivät matkaan (varsinkin kun ainoastaan tämä koko oli windstoppereista alennuksessa ja kaikki muut alennetut olivat ihan normilycraa samalla hinnalla eli epäilen vahvasti virhettä joka koitui edukseni). Loppuun vielä kuvat koska osaan

Traineri

Kompressiosukat

ja vielä polven lämmittimet