Pari viimeisintä viikonloppua on mennyt samalla kaavalla: 5:00 taksilla himaan ja silleen. No ei: ennen seiskaa ylös, aamupala ja ulos ajelemaan molempina päivinä. Nyt launtaina oli kiva ajella vaikka räntää alkoikin sataa naamaan noin puolessa matkassa. Olin siitä huolimatta todella hyvällä mielellä kun kotiuduin. Sunnuntaina olikin sitten todella hieno keli mutta pahaksi onneksi myös sen verran pakkasta että vapaaratas jäätyi ensimmäisen 10 kilometrin jälkeen ja lenkki päättyi Kempeleen jäähallin kahvioon kyytiä odottelemaan. Harmitti tai no kyllä siinä oli jo ihan vitutuksen tunnusmerkit täyttyneet. Henkilökohtaisesti en voi sietää sitä kun itsellä olisi motivaatiota ja energiaa touhuta niin kerta toisensa jälkeen välineet antaa periksi. No eipä siinä mitään kävin juoksentelemassa vajaan kympin pyöräilyräpellyksen perään ja polkaisin iltapäivästä vielä kiukulla sen kaikista miellyttävimmän intervallin elikkäs 2x20 min (170-180 sykkeillä) 10 min palautuksella sekä kunnon lämmöt ja palauttelut.
Sinällään olisi kiva polkea ulkona silloin kun taivas ei huuto-oksenna niskaan pikkujoulukaudesta huolimatta kun se on kuitenkin eri asia polkea ulkona kuin trainerilla. Täytyy koettaa vieläkin kiristää ruuvia menojen suhteen tiukemmalle että saisi kunnon maastopyörään massit hommattua. Syksyisinkin olisi varmasti kiva pudotella menemään pitkin metsiä naama virneessä ja sehän on mitä loistavinta pyöränkäsittely- ja intervallitreeniä myös maantielle. Sinällään ihan hyvillä osasarjoilla saisi alumiinisia kaksiysejä koska hiilikuituisen hajottaa kuitenkin ja se maksaa puolet enemmän niin mulle kelpaisi ihan alumiininenkin kakkoslajiin. Vähän jopa tänä syksynä innoistuin varsinkin tuosta latupohjien ajelusta mutta siihen taas paras väline olisi luonnollisesti sitten cyclocrossari :). Verkkopankissa olikin näköjään viesteissä mainos täsmäluotosta....
Oikeastaan tämä minulle niin tyypillinen pitkä, asiaan erittäin hatarasti liittyvä ja jaaritteleva alustus johdattaakin vihdoin itse asian äärelle elikkäs valintoihin. Uutena tietona valintoja saa/joutuu tekemään päivittäin. Viime aikoina olen pohtinut omia valintojani esimerkiksi rahan käytön suhteen ja einsteinina tullut siihen lopputulokseen että koska minulla ei ole mahdollisuutta veloittaa kulujani Kevalta niin on päätettävä mihin haluaa rahansa käyttää. Käytännössä minulle tämä tarkoittaa että haluan käyttää vähäiset ylimääräiset oravannahkani harrastamiseen koska siitä saan kuitenkin eniten irti ja se tarjoaa minulle teleportin arjesta. Toinen valinta liittyy harjoitteluun koska mikään ei tunnetusti tule ilmaiseksi (ehe ehe). Viikonloppuna on valittava nukkuuko pitkään vai nouseeko lenkille aamuhämärässä kymmenen asteen pakkaseen punasilmäisten koiranulkoiluttajien joukkoon, polkeeko traineria vai syökö sipsejä sohvalla, antaako periksi silloin kun sattuu vai silloin kun on valmis. Nämä valinnat eivät koskaan muutu sillä helppo vaihtoehto tulee aina olemaan olemassa, on vain päätettävä tartuukko siihen vai ei.
P.S. Hyvä kirjoitus Raphan sivuilla aiheeseen liittyen: http://www.rapha.cc/part-one-the-hardest-part
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti